übertrittst

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’rikkoa (lakia, määräystä)’)

übertrittst

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä übertreten (’astua yli’) (sivulauseessa; päälauseessa trittst über)