глухой

Venäjä

глухо́й [ɡlʊˈxoj]

kuuro (myös substantiivina)
vaimea
(kielitiede) soinniton
глухой согласный – soinniton konsonantti
(kuvaannollisesti) syrjäinen, jumalanhylkäämä, asumaton
глухой лес – umpimetsä, asumaton korpi

глухое городишко – syrjäinen kaupunkipahanen
umpi-, mihinkään johtamaton; pilkko-
глухая темнота – pilkkopimeys