кола

Bulgaria

Substantiivi

кола f. (määräinen: колата, monikko: коли, määräinen: колите)

1. kärry, vaunu
2. auto, henkilöauto

Etymologia

• kirkkoslaavin коло << slaavilainen *kolo, "pyörä"

Venäjä

Substantiivi

ко́ла f.

1. koolapuu

   орехи кола – koolapähkinät

2. (puhekieltä) Coca-Cola, kolajuoma