контур

VenäjäMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ко́нтур m.

  1. ääriviiva, rajaviiva
  2. piiri (esim. nesteen kierrossa)

TaivutusMuokkaa

eloton yksikkö monikko
nominatiivi ко́нтур ко́нтуры
genetiivi ко́нтура ко́нтуров
datiivi ко́нтуру ко́нтурам
akkusatiivi ко́нтур ко́нтуры
instrumentaali ко́нтуром ко́нтурами
prepositionaali ко́нтуре ко́нтурах

EtymologiaMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa