кукіль

Ukraina

Substantiivi

кукі́ль m. (gen. куко́лю)

1. (kasvitiede) aurankukka
2. (kuvaannollisesti) luste, rikkavilja; (laajemmin) jokin huono t. haitallinen

   Збері́ть наса́мперед кукі́ль і зв'яжі́ть його́ у в'я́зки, щоб спали́ти їх, а пшени́цю збері́ть у жи́тницю мою́. (Matt. 13:30)

   Kootkaa ensin rikkavilja ja sitokaa se kimpuiksi, että se poltettaisiin. Mutta vehnä korjatkaa aittaani.