раскольник
Venäjä muokkaa
Substantiivi muokkaa
раско́льник m.
- (kirkon, järjestön) hajottaja, hajaannuksen aiheuttaja
- (halventava) vanhauskoinen, raskolnikko
Taivutus muokkaa
elollinen | yksikkö | monikko |
---|---|---|
nominatiivi | раско́льник | раско́льники |
genetiivi | раско́льника | раско́льников |
datiivi | раско́льнику | раско́льникам |
akkusatiivi | раско́льника | раско́льников |
instrumentaali | раско́льником | раско́льниками |
prepositionaali | раско́льнике | раско́льниках |