SaksaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi die Abart die Abarten
akkusatiivi die Abart die Abarten
datiivi der Abart den Abarten
genetiivi der Abart der Abarten
25

Abart f. (monikko Abarten)

  1. (eläimen, kasvin) alalaji, muunnos

EtymologiaMuokkaa

ab- + Art