Ellen
Suomi
muokkaaErisnimi
muokkaaEllen (6)
- naisen etunimi
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Ellen | Ellenit |
genetiivi | Ellenin | Ellenien Elleneiden Elleneitten |
partitiivi | Elleniä | Elleneitä Ellenejä |
akkusatiivi | Ellen; Ellenin |
Ellenit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Ellenissä | Elleneissä |
elatiivi | Ellenistä | Elleneistä |
illatiivi | Elleniin | Elleneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Ellenillä | Elleneillä |
ablatiivi | Elleniltä | Elleneiltä |
allatiivi | Ellenille | Elleneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Elleninä | Elleneinä |
translatiivi | Elleniksi | Elleneiksi |
abessiivi | Ellenittä | Elleneittä |
instruktiivi | – | Ellenein |
komitatiivi | – | Elleneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Elleni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- tanskan kielen nimestä Ellen
Erisnimi
muokkaaEllen
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta Elle
Englanti
muokkaaErisnimi
muokkaaEllen
Ruotsi
muokkaaErisnimi
muokkaaEllen
- naisen etunimi
Saksa
muokkaaSubstantiivi
muokkaaEllen
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta Elle