Hakulinen
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Hakulinen (38)
- suomalainen sukunimi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Hakulinen | Hakuliset |
| genetiivi | Hakulisen | Hakulisten Hakulisien |
| partitiivi | Hakulista | Hakulisia |
| akkusatiivi | Hakulinen; Hakulisen |
Hakuliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Hakulisessa | Hakulisissa |
| elatiivi | Hakulisesta | Hakulisista |
| illatiivi | Hakuliseen | Hakulisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Hakulisella | Hakulisilla |
| ablatiivi | Hakuliselta | Hakulisilta |
| allatiivi | Hakuliselle | Hakulisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Hakulisena (Hakulisna) |
Hakulisina |
| translatiivi | Hakuliseksi | Hakulisiksi |
| abessiivi | Hakulisetta | Hakulisitta |
| instruktiivi | – | Hakulisin |
| komitatiivi | – | Hakulisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Hakulise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
Hakulis- | |
Etymologia muokkaa
nimestä Hakuli, joka on suomalainen muunnos muinaisskandinaavisesta Haakon-nimestä[1]
Lähteet muokkaa
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (1 503 nimenhaltijaa.)
Viitteet muokkaa
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.