Ikäheimo
Suomi muokkaa
Erisnimi muokkaa
Ikäheimo (1)
- vanha yksilönnimi
- suomalainen sukunimi
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | Ikäheimo | Ikäheimot |
genetiivi | Ikäheimon | Ikäheimojen |
partitiivi | Ikäheimoa | Ikäheimoja |
akkusatiivi | Ikäheimo; Ikäheimon |
Ikäheimot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | Ikäheimossa | Ikäheimoissa |
elatiivi | Ikäheimosta | Ikäheimoista |
illatiivi | Ikäheimoon | Ikäheimoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | Ikäheimolla | Ikäheimoilla |
ablatiivi | Ikäheimolta | Ikäheimoilta |
allatiivi | Ikäheimolle | Ikäheimoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | Ikäheimona | Ikäheimoina |
translatiivi | Ikäheimoksi | Ikäheimoiksi |
abessiivi | Ikäheimotta | Ikäheimoitta |
instruktiivi | – | Ikäheimoin |
komitatiivi | – | Ikäheimoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | Ikäheimo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Nimi on kaksijäsenistä tyyppiä joka on germaanista lainaa esikristilliseltä ajalta. Nimen osat ikä ja heimo voidaan ajatella suomen sanoiksi, mutta myös ne saattavat olla lainaa, vrt. esim. germaanisiin nimiin Iko, Heimo.[1]
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- erisnimet: Ikäheimonen
Lähteet muokkaa
- Esko Kirjalainen. Väestötietojärjestelmän suomalaisten nimiaineistot. Sukunimitilasto 4.9.2017. Väestörekisterikeskus. (627 nimenhaltijaa.)
Viitteet muokkaa
- ↑ Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9. Hakusana Ikäheimonen.