Keskustelu mallineesta:et-verbi-taiv-õppima

Virheellinen

Mielestäni poistettava virheellisenä--Pjr (keskustelu) 1. marraskuuta 2013 kello 08.00 (UTC)

Keskeneräinen

Näin raskas malline on ilman käyttöohjetta käyttökelvoton muille kuin mallineen tekijälle.--Pjr (keskustelu) 15. toukokuuta 2017 kello 11.17 (UTC)

Ei oo enää, nyt siinä on ohjeet. -- Puisque (keskustelu) 16. toukokuuta 2017 kello 15.24 (UTC)

Ymmärtämisvaikeuksia

Kun vielä ymmärtäisin ohjeet. Minkälaisia astevaihteluita sanatyypissä esiintyy? Merkkitäänkö heikon ja vahvan asteen pituusvaihtelu silloinkin kun se ei vaikuta sanan kirjoitustapaan (t`een : teeme)? Mihin järjestykseen (eri sarakkeisiin?) heikko ja vahva aste laitetaan vai eikö sillä ole väliä? Tarkoittaako tuo 'nülgima'esimerkki sitä että heikossa asteessa ei ole mitään kirjainta? Tapahtuvatko vokaalimuutoset verbin ma-infinitiivissä vai jossain muussa taivutusmuodossa, Mistä ne löytää, minkälaisia vokaalimuutoksia on? Miten "muuttuvat vokaalitkin otetaan mukaan"? Onko verbejä missä vartalo vaihtuu kokonaan? Toimiiko malline kaikissa tyypin verbeissä? --Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 20.07 (UTC)

Astevaihtelua on myös vaihtelu g → Ø [ei mitään konsonanttia] (vrt. suomen k → Ø, näkyä -> näyn). (Vokaalimuutokset näkee siitä Eesti õigekeelsussõnaraamat -sanakirjan vuoden 2013 painoksesta? Tuon selittäminen menee mielestäni rautalangan vääntämiseksi, mutta saa sen siihen tietysti kirjoittaa, jos kokee, ettei käyttäjä muuten asiaa tajua.) -- Puisque (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 20.19 (UTC)

Taivutustyypin variaatioiden merkintä?

Miten merkitään verbit jotka taipuvat sekä asteavaihtelullisina (28) ja ilman astevaihtelua (27) ( esim. sulgema, tekkima, kudema jne)? Miten merkitään tavukato ( saagima, lugema ..) Tarkoittaako "toiseen ja kolmanteen sarakkeeseen pitää ottaa muuttuvat vokaalitkin mukaan" -ohje sitä? Miten merkitään vaihtuva vartalo (nägema : näha ...)? Tässä oli joitain tärkeimpiä--Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 21.27 (UTC)

"toiseen ja kolmanteen sarakkeeseen pitää ottaa muuttuvat vokaalitkin mukaan" tarkoittaa just tota lugema-tyyppistä heikkoasteisen konsonantin edellä olevaa muuttunutta vokaalia. Se, miten saagima-saen -tyyppiset verbit saa taipumaan, on työn alla. Mallineessa ei oteta huomioon vielä verbejä, jotka taipuvat sekä astevaihtelullisina (28) että ilman astevaihtelua (27). Se on vielä työn alla. -- Puisque (keskustelu) 19. toukokuuta 2017 kello 20.19 (UTC)

Taivutustyypin variaatioiden esittäminen myös sana-artikkelissa

Olisiko taivutustyypin variaatioiden esittäminen sana-artikkelissa "turhaa spämmäystä", siis kiellettyä, sen jälkeen kun sanalle olisi tehty taivutustaulukko? Esimerkkinä vaikka nuo 27-28 tapaukset (esim pääsema ja tekkima)? --Pjr (keskustelu) 17. toukokuuta 2017 kello 22.14 (UTC)

Huomautuksia tyypin 38 verbien taivutuksesta

Innokkaille jatkokehittäjille:

"Märkused.

On verbe, mida saab pöörata nii astmevahelduslikult (tüüp 28) kui ka astmevahelduseta (tüüp 27). Sellised on kõik e-tüvelised verbid (nt s`ulgema) ja mõned i- või u-tüvelised (nt t`ekkima, h`õljuma), samuti mõned esmavältelised sõnad (nt kudema, pügama). Nt s`ulgema : sulen (tüüp 28) ja s`ulgen (tüüp 27).

Laadivaheldusliku konsonandi kadu võib tuua kaasa silbi kao, mistõttu nõrgas astmes tekib üks silp ja III välde (s`aagima : s`aen, lugema : l`oen).

Esmavältelistel laadivahelduslikel verbidel võib pikemates muutevormides välde nõrgeneda, nt tegema (t`een : teeme), nägema (n`äen : näeme), argikeeles ka pidama (p`ean : p`eame ja peame). Sellised vormid on artiklis antud.

Sõnadel tegema, nägema on osa vorme teise tüvega, nt nägema : näha, n`ähtud, näinud. Kõik põhivormid on sõnaartiklites." [ÕS 2018 / õppima]

--Pjr (keskustelu) 11. kesäkuuta 2019 kello 07.46 (UTC)