Liite:Adjektiivitaivutus/suomi/selvä

positiivi: selvä
komparatiivi: selvempi
superlatiivi: selvin

Positiivi			Komparatiivi			Superlatiivi
sijamuoto	yksikkö	monikko	sijamuoto	yksikkö	monikko	sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	selvä	selvät	nominatiivi	selvempi	selvemmät	nominatiivi	selvin	selvimmät
genetiivi	selvän	selvien (selväin)	genetiivi	selvemmän	selvempien (selvempäin)	genetiivi	selvimmän	selvimpien selvinten (selvimpäin)
partitiivi	selvää	selviä	partitiivi	selvempää	selvempiä	partitiivi	selvintä	selvimpiä
akkusatiivi	selvä; selvän	selvät	akkusatiivi	selvempi; selvemmän	selvemmät	akkusatiivi	selvin; selvimmän	selvimmät
sisäpaikallissijat			sisäpaikallissijat			sisäpaikallissijat
inessiivi	selvässä	selvissä	inessiivi	selvemmässä	selvemmissä	inessiivi	selvimmässä	selvimmissä
elatiivi	selvästä	selvistä	elatiivi	selvemmästä	selvemmistä	elatiivi	selvimmästä	selvimmistä
illatiivi	selvään	selviin	illatiivi	selvempään	selvempiin	illatiivi	selvimpään	selvimpiin
ulkopaikallissijat			ulkopaikallissijat			ulkopaikallissijat
adessiivi	selvällä	selvillä	adessiivi	selvemmällä	selvemmillä	adessiivi	selvimmällä	selvimmillä
ablatiivi	selvältä	selviltä	ablatiivi	selvemmältä	selvemmiltä	ablatiivi	selvimmältä	selvimmiltä
allatiivi	selvälle	selville	allatiivi	selvemmälle	selvemmille	allatiivi	selvimmälle	selvimmille
muut			muut			muut
essiivi	selvänä	selvinä	essiivi	selvempänä	selvempinä	essiivi	selvimpänä	selvimpinä
translatiivi	selväksi	selviksi	translatiivi	selvemmäksi	selvemmiksi	translatiivi	selvimmäksi	selvimmiksi
abessiivi	selvättä	selvittä	abessiivi	selvemmättä	selvemmittä	abessiivi	selvimmättä	selvimmittä
instruktiivi	–	selvin	instruktiivi	–	selvemmin	instruktiivi	–	selvimmin
komitatiivi	–	selvine	komitatiivi	–	selvempine	komitatiivi	–	selvimpine