Liite:Verbitaivutus/suomi/karjua

Vartalot
vokaalivartalo karju-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karjun en karju minä olen karjunut en ole karjunut
sinä karjut et karju sinä olet karjunut et ole karjunut
hän karjuu ei karju hän on karjunut ei ole karjunut
me karjumme emme karju me olemme karjuneet emme ole karjuneet
te
Te
karjutte
-"-
ette karju
-"-
te
Te
olette karjuneet
olette karjunut
ette ole karjuneet
ette ole karjunut
he karjuvat eivät karju he ovat karjuneet eivät ole karjuneet
passiivi karjutaan ei karjuta passiivi on karjuttu ei ole karjuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karjuin en karjunut minä olin karjunut en ollut karjunut
sinä karjuit et karjunut sinä olit karjunut et ollut karjunut
hän karjui ei karjunut hän oli karjunut ei ollut karjunut
me karjuimme emme karjuneet me olimme karjuneet emme olleet karjuneet
te
Te
karjuitte
-"-
ette karjuneet
ette karjunut
te
Te
olitte karjuneet
olitte karjunut
ette olleet karjuneet
ette olleet karjunut
he karjuivat eivät karjuneet he olivat karjuneet eivät olleet karjuneet
passiivi karjuttiin ei karjuttu passiivi oli karjuttu ei ollut karjuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karjuisin en karjuisi minä olisin karjunut en olisi karjunut
sinä karjuisit et karjuisi sinä olisit karjunut et olisi karjunut
hän karjuisi ei karjuisi hän olisi karjunut ei olisi karjunut
me karjuisimme emme karjuisi me olisimme karjuneet emme olisi karjuneet
te
Te
karjuisitte
-"-
ette karjuisi
-"-
te
Te
olisitte karjuneet
olisitte karjunut
ette olisi karjuneet
ette olisi karjunut
he karjuisivat eivät karjuisi he olisivat karjuneet eivät olisi karjuneet
passiivi karjuttaisiin ei karjuttaisi passiivi olisi karjuttu ei olisi karjuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä karjunen en karjune minä lienen karjunut en liene karjunut
sinä karjunet et karjune sinä lienet karjunut et liene karjunut
hän karjunee ei karjune hän lienee karjunut ei liene karjunut
me karjunemme emme karjune me lienemme karjuneet emme liene karjuneet
te
Te
karjunette
-"-
ette karjune
-"-
te
Te
lienette karjuneet
lienette karjunut
ette liene karjuneet
ette liene karjunut
he karjunevat eivät karjune he lienevät karjuneet eivät liene karjuneet
passiivi karjuttaneen ei karjuttane passiivi lienee karjuttu ei liene karjuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä karju älä karju sinä
hän karjukoon älköön karjuko hän olkoon karjunut älköön olko karjunut
me karjukaamme älkäämme karjuko me
te
Te
karjukaa
-"-
älkää karjuko
-"-
te
Te
he karjukoot älkööt karjuko he olkoot karjuneet älkööt olko karjuneet
passiivi karjuttakoon älköön karjuttako passiivi olkoon karjuttu älköön olko karjuttu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. karjua preesens karjuva karjuttava
pitkä 1. karjuakseen1 perfekti karjunut karjuttu
2. inessiivi karjuessa2 karjuttaessa agentti karjuma4
instruktiivi karjuen kielteinen agentti karjumaton
3. inessiivi karjumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi karjumasta
illatiivi karjumaan
adessiivi karjumalla
abessiivi karjumatta
instruktiivi karjuman karjuttaman
4. karjuminen
5 karjumaisillaan3