Liite:Verbitaivutus/suomi/sointua

Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo soinnu-
vahva vokaalivartalo sointu-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot

muokkaa
Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä soinnun en soinnu minä olen sointunut en ole sointunut
sinä soinnut et soinnu sinä olet sointunut et ole sointunut
hän sointuu ei soinnu hän on sointunut ei ole sointunut
me soinnumme emme soinnu me olemme sointuneet emme ole sointuneet
te
Te
soinnutte
-"-
ette soinnu
-"-
te
Te
olette sointuneet
olette sointunut
ette ole sointuneet
ette ole sointunut
he sointuvat eivät soinnu he ovat sointuneet eivät ole sointuneet
passiivi soinnutaan ei soinnuta passiivi on soinnuttu ei ole soinnuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä soinnuin en sointunut minä olin sointunut en ollut sointunut
sinä soinnuit et sointunut sinä olit sointunut et ollut sointunut
hän sointui ei sointunut hän oli sointunut ei ollut sointunut
me soinnuimme emme sointuneet me olimme sointuneet emme olleet sointuneet
te
Te
soinnuitte
-"-
ette sointuneet
ette sointunut
te
Te
olitte sointuneet
olitte sointunut
ette olleet sointuneet
ette olleet sointunut
he sointuivat eivät sointuneet he olivat sointuneet eivät olleet sointuneet
passiivi soinnuttiin ei soinnuttu passiivi oli soinnuttu ei ollut soinnuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sointuisin en sointuisi minä olisin sointunut en olisi sointunut
sinä sointuisit et sointuisi sinä olisit sointunut et olisi sointunut
hän sointuisi ei sointuisi hän olisi sointunut ei olisi sointunut
me sointuisimme emme sointuisi me olisimme sointuneet emme olisi sointuneet
te
Te
sointuisitte
-"-
ette sointuisi
-"-
te
Te
olisitte sointuneet
olisitte sointunut
ette olisi sointuneet
ette olisi sointunut
he sointuisivat eivät sointuisi he olisivat sointuneet eivät olisi sointuneet
passiivi soinnuttaisiin ei soinnuttaisi passiivi olisi soinnuttu ei olisi soinnuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä sointunen en sointune minä lienen sointunut en liene sointunut
sinä sointunet et sointune sinä lienet sointunut et liene sointunut
hän sointunee ei sointune hän lienee sointunut ei liene sointunut
me sointunemme emme sointune me lienemme sointuneet emme liene sointuneet
te
Te
sointunette
-"-
ette sointune
-"-
te
Te
lienette sointuneet
lienette sointunut
ette liene sointuneet
ette liene sointunut
he sointunevat eivät sointune he lienevät sointuneet eivät liene sointuneet
passiivi soinnuttaneen ei soinnuttane passiivi lienee soinnuttu ei liene soinnuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä soinnu älä soinnu sinä
hän sointukoon älköön sointuko hän olkoon sointunut älköön olko sointunut
me sointukaamme älkäämme sointuko me
te
Te
sointukaa
-"-
älkää sointuko
-"-
te
Te
he sointukoot älkööt sointuko he olkoot sointuneet älkööt olko sointuneet
passiivi soinnuttakoon älköön soinnuttako passiivi olkoon soinnuttu älköön olko soinnuttu

Nominaalimuodot

muokkaa
infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. sointua preesens sointuva soinnuttava
pitkä 1. sointuakseen1 perfekti sointunut soinnuttu
2. inessiivi sointuessa2 soinnuttaessa agentti sointuma4
instruktiivi sointuen kielteinen agentti sointumaton
3. inessiivi sointumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi sointumasta
illatiivi sointumaan
adessiivi sointumalla
abessiivi sointumatta
instruktiivi sointuman soinnuttaman
4. sointuminen
5 sointumaisillaan3