Liite:Verbitaivutus/suomi/surra

Vartalot
vokaalivartalo sure-
heikko vokaalivartalo -
vahva vokaalivartalo -
konsonanttivartalo sur-

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä suren en sure minä olen surrut en ole surrut
sinä suret et sure sinä olet surrut et ole surrut
hän suree ei sure hän on surrut ei ole surrut
me suremme emme sure me olemme surreet emme ole surreet
te
Te
surette
-"-
ette sure
-"-
te
Te
olette surreet
olette surrut
ette ole surreet
ette ole surrut
he surevat eivät sure he ovat surreet eivät ole surreet
passiivi surraan ei surra passiivi on surtu ei ole surtu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä surin en surrut minä olin surrut en ollut surrut
sinä surit et surrut sinä olit surrut et ollut surrut
hän suri ei surrut hän oli surrut ei ollut surrut
me surimme emme surreet me olimme surreet emme olleet surreet
te
Te
suritte
-"-
ette surreet
ette surrut
te
Te
olitte surreet
olitte surrut
ette olleet surreet
ette olleet surrut
he surivat eivät surreet he olivat surreet eivät olleet surreet
passiivi surtiin ei surtu passiivi oli surtu ei ollut surtu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä surisin en surisi minä olisin surrut en olisi surrut
sinä surisit et surisi sinä olisit surrut et olisi surrut
hän surisi ei surisi hän olisi surrut ei olisi surrut
me surisimme emme surisi me olisimme surreet emme olisi surreet
te
Te
surisitte
-"-
ette surisi
-"-
te
Te
olisitte surreet
olisitte surrut
ette olisi surreet
ette olisi surrut
he surisivat eivät surisi he olisivat surreet eivät olisi surreet
passiivi surtaisiin ei surtaisi passiivi olisi surtu ei olisi surtu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä surren en surre minä lienen surrut en liene surrut
sinä surret et surre sinä lienet surrut et liene surrut
hän surree ei surre hän lienee surrut ei liene surrut
me surremme emme surre me lienemme surreet emme liene surreet
te
Te
surrette
-"-
ette surre
-"-
te
Te
lienette surreet
lienette surrut
ette liene surreet
ette liene surrut
he surrevat eivät surre he lienevät surreet eivät liene surreet
passiivi surtaneen ei surtane passiivi lienee surtu ei liene surtu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä sure älä sure sinä
hän surkoon älköön surko hän olkoon surrut älköön olko surrut
me surkaamme älkäämme surko me
te
Te
surkaa
-"-
älkää surko
-"-
te
Te
he surkoot älkööt surko he olkoot surreet älkööt olko surreet
passiivi surtakoon älköön surtako passiivi olkoon surtu älköön olko surtu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. surra preesens sureva surtava
pitkä 1. surrakseen1 perfekti surrut surtu
2. inessiivi surressa2 surtaessa agentti surema4
instruktiivi surren kielteinen agentti surematon
3. inessiivi suremassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) ma-infinitiivi eli kolmannen infinitiivin perusmuoto, jota ei voida käyttää agenttipartisiippina
(esim. isoisän rakentama talo), jos verbi on merkitykseltään intransitiivinen; älä sekoita intransitiivi-
verbien substantiiveina käytettäviin ma-infinitiiveihin (esim. kuolla -> kuolema)

elatiivi suremasta
illatiivi suremaan
adessiivi suremalla
abessiivi surematta
instruktiivi sureman surtaman
4. sureminen
5 suremaisillaan3