Liite:Verbitaivutus/suomi/tuntua

Vartalot
vokaalivartalo -
heikko vokaalivartalo tunnu-
vahva vokaalivartalo tuntu-
konsonanttivartalo -

Persoonamuodot muokkaa

Indikatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä tunnun en tunnu minä olen tuntunut en ole tuntunut
sinä tunnut et tunnu sinä olet tuntunut et ole tuntunut
hän tuntuu ei tunnu hän on tuntunut ei ole tuntunut
me tunnumme emme tunnu me olemme tuntuneet emme ole tuntuneet
te
Te
tunnutte
-"-
ette tunnu
-"-
te
Te
olette tuntuneet
olette tuntunut
ette ole tuntuneet
ette ole tuntunut
he tuntuvat eivät tunnu he ovat tuntuneet eivät ole tuntuneet
passiivi tunnutaan ei tunnuta passiivi on tunnuttu ei ole tunnuttu
imperfekti pluskvamperfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä tunnuin en tuntunut minä olin tuntunut en ollut tuntunut
sinä tunnuit et tuntunut sinä olit tuntunut et ollut tuntunut
hän tuntui ei tuntunut hän oli tuntunut ei ollut tuntunut
me tunnuimme emme tuntuneet me olimme tuntuneet emme olleet tuntuneet
te
Te
tunnuitte
-"-
ette tuntuneet
ette tuntunut
te
Te
olitte tuntuneet
olitte tuntunut
ette olleet tuntuneet
ette olleet tuntunut
he tuntuivat eivät tuntuneet he olivat tuntuneet eivät olleet tuntuneet
passiivi tunnuttiin ei tunnuttu passiivi oli tunnuttu ei ollut tunnuttu
Konditionaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä tuntuisin en tuntuisi minä olisin tuntunut en olisi tuntunut
sinä tuntuisit et tuntuisi sinä olisit tuntunut et olisi tuntunut
hän tuntuisi ei tuntuisi hän olisi tuntunut ei olisi tuntunut
me tuntuisimme emme tuntuisi me olisimme tuntuneet emme olisi tuntuneet
te
Te
tuntuisitte
-"-
ette tuntuisi
-"-
te
Te
olisitte tuntuneet
olisitte tuntunut
ette olisi tuntuneet
ette olisi tuntunut
he tuntuisivat eivät tuntuisi he olisivat tuntuneet eivät olisi tuntuneet
passiivi tunnuttaisiin ei tunnuttaisi passiivi olisi tunnuttu ei olisi tunnuttu
Potentiaali
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä tuntunen en tuntune minä lienen tuntunut en liene tuntunut
sinä tuntunet et tuntune sinä lienet tuntunut et liene tuntunut
hän tuntunee ei tuntune hän lienee tuntunut ei liene tuntunut
me tuntunemme emme tuntune me lienemme tuntuneet emme liene tuntuneet
te
Te
tuntunette
-"-
ette tuntune
-"-
te
Te
lienette tuntuneet
lienette tuntunut
ette liene tuntuneet
ette liene tuntunut
he tuntunevat eivät tuntune he lienevät tuntuneet eivät liene tuntuneet
passiivi tunnuttaneen ei tunnuttane passiivi lienee tunnuttu ei liene tunnuttu
Imperatiivi
preesens perfekti
persoona myönteinen kielteinen persoona myönteinen kielteinen
minä minä
sinä tunnu älä tunnu sinä
hän tuntukoon älköön tuntuko hän olkoon tuntunut älköön olko tuntunut
me tuntukaamme älkäämme tuntuko me
te
Te
tuntukaa
-"-
älkää tuntuko
-"-
te
Te
he tuntukoot älkööt tuntuko he olkoot tuntuneet älkööt olko tuntuneet
passiivi tunnuttakoon älköön tunnuttako passiivi olkoon tunnuttu älköön olko tunnuttu

Nominaalimuodot muokkaa

infinitiivit partisiipit
aktiivi passiivi aktiivi passiivi
1. tuntua preesens tuntuva tunnuttava
pitkä 1. tuntuakseen1 perfekti tuntunut tunnuttu
2. inessiivi tuntuessa2 tunnuttaessa agentti tuntuma4
instruktiivi tuntuen kielteinen agentti tuntumaton
3. inessiivi tuntumassa 1) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto

2) voidaan käyttää omistusliitteen kanssa
3) käytetään vain omistusliitteen kanssa; tämä on yksikön ja monikon kolmannen persoonan muoto
4) käytetään vain transitiiviverbeistä kuten "tehdä", esim. "äidin tekemä ruoka"; ei intransitiiviverbeistä kuten "kuolla"

elatiivi tuntumasta
illatiivi tuntumaan
adessiivi tuntumalla
abessiivi tuntumatta
instruktiivi tuntuman tunnuttaman
4. tuntuminen
5 tuntumaisillaan3