Suomi muokkaa

Erisnimi muokkaa

Paananen

  1. suomalainen sukunimi

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi Paananen Paanaset
genetiivi Paanasen Paanasten
Paanasien
partitiivi Paanasta Paanasia
akkusatiivi Paananen;
Paanasen
Paanaset
sisäpaikallissijat
inessiivi Paanasessa Paanasissa
elatiivi Paanasesta Paanasista
illatiivi Paanaseen Paanasiin
ulkopaikallissijat
adessiivi Paanasella Paanasilla
ablatiivi Paanaselta Paanasilta
allatiivi Paanaselle Paanasille
muut sijamuodot
essiivi Paanasena
(Paanasna)
Paanasina
translatiivi Paanaseksi Paanasiksi
abessiivi Paanasetta Paanasitta
instruktiivi Paanasin
komitatiivi Paanasine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo Paanase-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
Paanas-

Etymologia muokkaa

Nimen alkuperälle on ehdotettu useita selityksiä. (1) henkilönnimen Urbanus kansankieliset muodot kuten Orpana, Paanus, Panu. (2) Saamen hammasta tarkoittava sana. (3) Skandinaavinen ’lasta’ merkitsevä sana.[1]

Viitteet muokkaa

  1. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-14936-9.