Versioiden väliset erot sivulla ”Liite:Ranskan kielen kielioppi”

Miespuolista henkilö tarkoittava sana on maskuliini ja naista tarkoittava feminiini. Myös jotkin muut merkitykset vaikuttavat sanan sukuun, esimerkiksi kielet ovat maskuliineja. jaSen sijaan nyrkkisääntö, jonka useimmat maat ovat feminiinejä, pitää paikkansa lähinnä vain Euroopan maiden osalta.

Substantiiveilla ei ole sijataivutusta. Ne taipuvat ainoastaan monikossa, joka muodostetaan useimmilla sanoilla lisäämällä sanan perään 's', jos sana päättyy yksikössä s-kirjaimeen, monikko on identtinen yksikön kanssa. Jossain-eau tapauksessaja -al-päätteisillä sanoilla monikon pääte on 'x' (esim. [[gâteau]], [[hôpital]]) Monikon pääte ei kuitenkaan usein vaikuta ääntämiseen, vaan puheessa monikon erottaa yksiköstä useimmiten vain artikkeli, joka ääntyy toisin kuin yksikössä.

Adjektiivit noudattavat kuvailemansa substantiivin sukua ja lukua. Adjektiivin feminiinimuodon pääte on yleensä '-e', monikon '-s' ja feminiinin monikon '-es'. Adjektiiveja, joissa on jo perusmuodossa -e-pääte ei tarvitse taivuttaa kuin monikossa. Eräiden sanojen päätteessä tapahtuu feminiiniä muodostettaessa muitakin muutoksia, kuten -c → -que, -c → -che, -en → -enne, -el → elle, -et → -ette, -f → -ve, -x → -se (esim. rohkea: courageux : courageuse). Omalla tavallaan taipuvat -al-päätteiset adjektiivit, joiden maskuliinin monikon pääte on -aux (poikkeuksena lyhyet, kaksitavuiset -al-päätteiset).

Adjektiivit ovat yleensä pääsanansa jäljessä, tosin jotkut yleiset ja lyhyet adjektiiivitadjektiivit tulevat pääsanan eteen.

Passé composé on yleisin ranskassa käytettävä menneen ajan muoto. Se muodostetaan [[avoir]] tai [[être]]-apuverbillä ja partisiipin perfektillä. 'avoir' on yleensä käytettävä apuverbi. 'être'-verbiä käytetään pronominaalisten eli refleksiiviverbien kanssa, sekä eräiden suuntaa ilmaisevien liikeverbien kanssa. Lisäksi sitä käytetään passiivissa.