aakkonen
Katso myös: ääkkönen |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
aakkonen (38)
- kirjoitetun kielen esityksen (järjestetyn) merkkijoukon yksittäinen merkki tai merkintä; kirjain
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑːkːonen/
- tavutus: aak‧ko‧nen
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | aakkonen | aakkoset |
genetiivi | aakkosen | aakkosten aakkosien |
partitiivi | aakkosta | aakkosia |
akkusatiivi | aakkonen; aakkosen |
aakkoset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | aakkosessa | aakkosissa |
elatiivi | aakkosesta | aakkosista |
illatiivi | aakkoseen | aakkosiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | aakkosella | aakkosilla |
ablatiivi | aakkoselta | aakkosilta |
allatiivi | aakkoselle | aakkosille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | aakkosena (aakkosna) |
aakkosina |
translatiivi | aakkoseksi | aakkosiksi |
abessiivi | aakkosetta | aakkositta |
instruktiivi | – | aakkosin |
komitatiivi | – | aakkosine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | aakkose- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
aakkos- |
Huomautukset muokkaa
Käännökset muokkaa
1. kirjoitetun kielen esityksen merkkijoukon yksittäinen merkki tai merkintä; kirjain
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: aakkosellinen
- verbit: aakkostaa
Yhdyssanat muokkaa
aakkosjärjestys, aakkosnumeerinen, pienaakkonen, sormiaakkonen, suuraakkonen
Aiheesta muualla muokkaa
- aakkonen Kielitoimiston sanakirjassa