Suomi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

aiva

  1. (vanhentunut, vanhaa kirjakieltä) pelkkä, puhdas[1]

Etymologia muokkaa

Luultavasti germaaninen laina, vrt. kantaskandinaavin *aiwa- tai *aiwi-, josta muinaisskandinaavin æ, ei, ey- ’aina’[2].

Adverbi aivan on sanan instruktiivimuoto.

Viro muokkaa

Adverbi muokkaa

aiva

  1. yhä, aina vain
  2. aivan, vallan, suorastaan

Huomautukset muokkaa

  • melko vähän käytetty nykykielessä

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaismuodot muokkaa
Synonyymit muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana aivan.
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana aivan.