Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

allas (41-I) (monikko altaat)

  1. päältä avoin säiliö, jossa pidetään jonkinlaista nestettä varastointia tai käsittelyä varten
  2. hanan alla oleva säiliö, jonne hanasta valuva vesi valuu astioiden tai käsien pesua varten, lavuaari, pesuallas
  3. sama kuin uima-allas, usein pienehkö ja siirrettävä
  4. ulkona oleva suurehko lampi kalanviljelyä yms. varten
  5. (maantiede) laakea, yleensä laaja maanpinnan tai merenpohjan painanne (esim. Lontoon allas ja Pariisin allas)
  6. joen valuma-alue

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑlːɑs/
  • tavutus: al‧las

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi allas altaat
genetiivi altaan altaiden
altaitten
partitiivi allasta altaita
akkusatiivi allas;
altaan
altaat
sisäpaikallissijat
inessiivi altaassa altaissa
elatiivi altaasta altaista
illatiivi altaaseen altaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi altaalla altailla
ablatiivi altaalta altailta
allatiivi altaalle altaille
muut sijamuodot
essiivi altaana altaina
translatiivi altaaksi altaiksi
abessiivi altaatta altaitta
instruktiivi altain
komitatiivi altaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo altaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
allas-

Etymologia muokkaa

vanha germaaninen laina[1]

Käännökset muokkaa

Nämä käännökset on merkitty korjattaviksi.

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

aaltoallas, allaskaappi, allaskatto, allastelakka, huleallas, hulevesiallas, huuhteluallas, ilmastusallas, juottoallas, järviallas, kaatoallas, kahluuallas, kala-allas, karkaisuallas, kasteallas, kuntoutusallas, kylmäallas, kylmävesiallas, lohiallas, munuaisallas, pakasteallas, patoallas, pesuallas, poreallas, saostusallas, satama-allas, selkeytysallas, suihkuallas, säännöstelyallas, tekoallas, telakka-allas, tiskiallas, tukkiallas, uima-allas, verkkoallas, vesiallas

Aiheesta muualla muokkaa

  • allas Kielitoimiston sanakirjassa
  • allas Tieteen termipankissa

Ranska muokkaa

Verbi muokkaa

allas

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin yksinkertaisen perfektin yksikön 2. persoonan muoto verbistä aller

Viitteet muokkaa

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.