alttari
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
alttari (6)
- (uskontotiede) rakennelma, jota käytetään uskonnollisissa pyhinä pidetyissä rituaaleissa
- pakanallinen uhrialttari
- kirkon alttari
- (kuvaannollisesti) jokin moraalisesti alempi mutta käytännössä ylivoimaisena pidetty seikka jolle antaudutaan
- uhrasi itsensä kaupallisuuden alttarilla (tai alttarille)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈɑlt̪ːɑri/
- tavutus: alt‧ta‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | alttari | alttarit |
| genetiivi | alttarin | alttarien alttareiden alttareitten |
| partitiivi | alttaria | alttareita alttareja |
| akkusatiivi | alttari; alttarin |
alttarit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | alttarissa | alttareissa |
| elatiivi | alttarista | alttareista |
| illatiivi | alttariin | alttareihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | alttarilla | alttareilla |
| ablatiivi | alttarilta | alttareilta |
| allatiivi | alttarille | alttareille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | alttarina | alttareina |
| translatiivi | alttariksi | alttareiksi |
| abessiivi | alttaritta | alttareitta |
| instruktiivi | – | alttarein |
| komitatiivi | – | alttareine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | alttari- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. pöytä tai muu tasainen rakennelma, jota käytetään uskonnollisissa rituaaleissa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot muokkaa
alttarikaide, alttarikehä, alttarikomero, alttariliina, alttaripalvelus, alttaripöytä, alttaritaulu, alttariteos, alttaritoimitus, alttarivaate, siipialttari, sivualttari, uhrialttari, vihkialttari
Aiheesta muualla muokkaa
- alttari Kielitoimiston sanakirjassa