Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

attribuutti (5-C)

  1. määrite, ominaisuus
  2. (kielitiede) substantiivin välitön määre
    Lauseessa ”Punainen talo on mäentörmässä”, ’punainen’ on ’talo’-sanan attribuutti.
    Suomen kielessä attribuutti sijoittuu ennen pääsanaansa.
  3. (tietotekniikka) SGML- ja XML-kielten elementtiin kuuluva nimetty lisämääre
    XHTML 1.0:ssa useimmat elementit tukevat yleisiä TITLE-, STYLE-, ID- ja CLASS-attribuutteja.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈɑt̪riˌbuːt̪ːi/
  • Tämän vierassanan kaksoisklusiili ääntyy fonotaktisista syistä yksinäisäänteenä: [atri‑].VISK § 8

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi attribuutti attribuutit
genetiivi attribuutin attribuuttien
(attribuuttein)
partitiivi attribuuttia attribuutteja
akkusatiivi attribuutti;
attribuutin
attribuutit
sisäpaikallissijat
inessiivi attribuutissa attribuuteissa
elatiivi attribuutista attribuuteista
illatiivi attribuuttiin attribuutteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi attribuutilla attribuuteilla
ablatiivi attribuutilta attribuuteilta
allatiivi attribuutille attribuuteille
muut sijamuodot
essiivi attribuuttina attribuutteina
translatiivi attribuutiksi attribuuteiksi
abessiivi attribuutitta attribuuteitta
instruktiivi attribuutein
komitatiivi attribuutteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo attribuuti-
vahva vartalo attribuutti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

genetiiviattribuutti, tiedostoattribuutti

Aiheesta muualla muokkaa