elämä
Katso myös: elama |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
elämä (10)
- ajanjakso yksilön syntymän ja kuoleman välillä
- pitkä ja hyvä elämä
- (biologia) ilmiö, jossa kemialliset yhdisteet muodostavat erilaisia soluja ja solut rakennelmia, jotka kykenevät hyödyntämään ympäristön energiaa ja lisääntymään
- elämän synty
- (arkikieltä) aktiivinen ja monipuolinen elämänsisältö; voidaan tarkoittaa myös elämänsisältöä, jossa ei keskitytä muiden ihmisten asioihin vaan omiin asioihin, tai menneiden asioiden jatkuvasta vatvomisesta pidättäytymistä
- Mull’ ei oo ollu elämää pariin kuukauteen.
- Kehä kolmosen ulkopuolella ei oo elämää!
- Hanki elämä!
- (arkikieltä) elämöinti, meteli, mekastus
- Mitäs elämää täällä pidetään?!
- (murteellinen) olo, vointi
- Tuli huono elämä.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈelæmæ/
- tavutus: e‧lä‧mä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | elämä | elämät |
genetiivi | elämän | elämien (elämäin) |
partitiivi | elämää | elämiä |
akkusatiivi | elämä; elämän |
elämät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elämässä | elämissä |
elatiivi | elämästä | elämistä |
illatiivi | elämään | elämiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elämällä | elämillä |
ablatiivi | elämältä | elämiltä |
allatiivi | elämälle | elämille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elämänä | eläminä |
translatiivi | elämäksi | elämiksi |
abessiivi | elämättä | elämittä |
instruktiivi | – | elämin |
komitatiivi | – | elämine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | elämä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
- Syy: Mihin merkityksiin nämä ovat käännöksiä?
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: elämöidä
Yhdyssanat muokkaa
arkielämä, avioelämä, boheemielämä, elinkeinoelämä, elämäkerta, elämänaika, elämänalue, elämänarvo, elämänasenne, elämänehto, elämäneliksiiri, elämänfilosofia, elämänhallinta, elämänhalu, elämänihanne, elämänilmiö, elämänilo, elämänjano, elämänjärjestys, elämänkaari, elämänkatsomus, elämänkatsomustieto, elämänkipinä, elämänkohtalo, elämänkokemus, elämänkoulu, elämänkumppani, elämänkutsumus, elämänkäsitys, elämänlaatu, elämänlanka, elämänmuoto, elämänmuutos, elämänmyönteinen, elämännälkä, elämänohje, elämänpelko, elämänpiiri, elämänpuu, elämänrytmi, elämäntaiteilija, elämäntaival, elämäntapa, elämäntarina, elämäntehtävä, elämäntoveri, elämäntyyli, elämäntyö, elämänura, elämänusko, elämänvaihe, elämänviisaus, erakkoelämä, hengenelämä, huvielämä, ihmiselämä, järjestöelämä, kaksoiselämä, katuelämä, kerjäläiselämä, kiertolaiselämä, kituelämä, koiranelämä, kouluelämä, kulkurielämä, kulttuurielämä, kunnalliselämä, leirielämä, liike-elämä, luostarielämä, maalaiselämä, matkalaukkuelämä, merielämä, musiikkielämä, mustalaiselämä, osakuntaelämä, paimentolaiselämä, perhe-elämä, poikamieselämä, puolue-elämä, rakkauselämä, rantaelämä, seksielämä, seksuaalielämä, seuraelämä, seurakuntaelämä, sielunelämä, siviilielämä, sotilaselämä, sukupuolielämä, taide-elämä, taiteilijaelämä, talouselämä, tekoelämä, tosielämä, tunne-elämä, työelämä, ulkoilmaelämä, uskonelämä, varjoelämä, vesielämä, yhdyselämä, yhteiselämä, yhteiskuntaelämä, yksityiselämä, yöelämä
Aiheesta muualla muokkaa
Verbi muokkaa
elämä
- (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä elää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | eläma | elämat |
genetiivi | eläman | elämien (elämain) |
partitiivi | elämaa | elämia |
akkusatiivi | eläma; eläman | elämat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | elämassa | elämissa |
elatiivi | elämasta | elämista |
illatiivi | elämaan | elämiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | elämalla | elämilla |
ablatiivi | elämalta | elämilta |
allatiivi | elämalle | elämille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | elämana | elämina |
translatiivi | elämaksi | elämiksi |
abessiivi | elämatta | elämitta |
instruktiivi | – | elämin |
komitatiivi | – | elämine |
Võro muokkaa
Verbi muokkaa
elämä (inf. elläq, yks.3. eläs)
Etymologia muokkaa
- suomalaisen kantakielen sanasta *elädäk