Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

erävoitto

  1. (urheilu) voitolle jääminen ottelun yhdessä erässä
  2. (kuvaannollisesti) jossain prosessissa ennen loppua saavutettu väliaikainen menestys
    Nokialle erävoitto patenttikiistassa Applen kanssa (Taloussanomat)
    Poliisille erävoitto Ulvilan peitetoimintakiistassa (mtv.fi)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈeræˌʋoi̯t̪ːo/
  • tavutus: e‧rä‧voit‧to

Etymologia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa