era
Katso myös: -era, ERA, Era, erä |
Englanti muokkaa
Substantiivi muokkaa
era (monikko eras)
Liittyvät sanat muokkaa
Espanja muokkaa
Substantiivi muokkaa
era f. (monikko eras)
- aikakausi, aika
- Ha empezado una nueva era para nuestro país
- ~ común, ~ cristiana, ~ de Cristo jälkeen ajanlaskun alun
Etymologia muokkaa
Substantiivi muokkaa
era f. (monikko eras)
Etymologia muokkaa
Verbi muokkaa
era
Italia muokkaa
Substantiivi muokkaa
Verbi muokkaa
era
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä essere
Portugali muokkaa
Substantiivi muokkaa
era f. (monikko eras)
Romania muokkaa
Verbi muokkaa
era
- (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan imperfekti verbistä fi
Ruotsi muokkaa
Pronomini muokkaa
era
Viro muokkaa
Substantiivi muokkaa
era (yhdyssanan alkuosana)
- yksityis-, yksityinen; ykstyisomisteinen
- eraettevõtja – yksityisyrittäjä
- erahaigla – yksityissairaala
- erasektor – yksityinen sektori
- yksityis- yksityinen; yksilöllinen, ei ammatillinen, henkilökohtainen
- eraelu – yksityiselämä
- eravisiit − yksityisvierailu
- eri- erillinen; sivu-; itsenäinen;
- siviili, ei sotilaallinen
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- era Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)