eteeni
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
eteeni (6)
- hiilivety, jossa on kaksi hiiltä ja hiilten välillä kaksoissidos
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈet̪eːni/
- tavutus: e‧tee‧ni
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | eteeni | eteenit |
| genetiivi | eteenin | eteenien eteeneiden eteeneitten |
| partitiivi | eteeniä | eteeneitä eteenejä |
| akkusatiivi | eteeni; eteenin |
eteenit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | eteenissä | eteeneissä |
| elatiivi | eteenistä | eteeneistä |
| illatiivi | eteeniin | eteeneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | eteenillä | eteeneillä |
| ablatiivi | eteeniltä | eteeneiltä |
| allatiivi | eteenille | eteeneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | eteeninä | eteeneinä |
| translatiivi | eteeniksi | eteeneiksi |
| abessiivi | eteenittä | eteeneittä |
| instruktiivi | – | eteenein |
| komitatiivi | – | eteeneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | eteeni- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
Adverbi muokkaa
eteeni
- (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan muoto sanasta eteen