Wikipedia
Katso artikkeli Etiikka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

etiikka (14-A)

  1. filosofian haara, joka tutkii siveellisiä arvoja ja muita moraaliin liittyviä kysymyksiä
  2. ihmisen oikeaa käyttäytymistä tutkiva oppi
  3. käyttäytymissäännöt, jotka määrittelevät oikean ja väärän
  4. moraali- ja siveysoppi
    Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi olla, käytännön moraaliongelmia, moraalin perustaa, käytännössä ihmisten noudattamaa moraalia sekä moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈet̪iːkːɑ/
  • tavutus: e‧tiik‧ka

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi etiikka etiikat
genetiivi etiikan etiikoiden
etiikoitten
etiikkojen
(etiikkain)
partitiivi etiikkaa etiikoita
etiikkoja
akkusatiivi etiikka;
etiikan
etiikat
sisäpaikallissijat
inessiivi etiikassa etiikoissa
elatiivi etiikasta etiikoista
illatiivi etiikkaan etiikkoihin
etiikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi etiikalla etiikoilla
ablatiivi etiikalta etiikoilta
allatiivi etiikalle etiikoille
muut sijamuodot
essiivi etiikkana etiikkoina
etiikoina
translatiivi etiikaksi etiikoiksi
abessiivi etiikatta etiikoitta
instruktiivi etiikoin
komitatiivi etiikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo etiika-
vahva vartalo etiikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

ammattietiikka, lääkärinetiikka, seurausetiikka

Aiheesta muualla muokkaa