Katso myös: Golf
Wikipedia
Katso artikkeli Golf Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Golfin pelaaja

Substantiivi muokkaa

golf (5)

  1. peli, jossa palloa ja mailaa pelivälineinä käyttäen pyritään lyömään pallo mahdollisimman vähin lyönnein pelikentän reikiin

Ääntäminen muokkaa

  • tavutus: golf

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi golf golfit
genetiivi golfin golfien
(golfein)
partitiivi golfia golfeja
akkusatiivi golf;
golfin
golfit
sisäpaikallissijat
inessiivi golfissa golfeissa
elatiivi golfista golfeista
illatiivi golfiin golfeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi golfilla golfeilla
ablatiivi golfilta golfeilta
allatiivi golfille golfeille
muut sijamuodot
essiivi golfina golfeina
translatiivi golfiksi golfeiksi
abessiivi golfitta golfeitta
instruktiivi golfein
komitatiivi golfeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo golfi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

englannin sanasta golf[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

draiveri, golfata, golfaaja, golffari, putata, puttaus, putteri, puumaila, rautaviitonen, viheriö

Yhdyssanat muokkaa

golfhousut, golfinpelaaja, golfkenttä, golfkierros, golfklubi, golfmaila, golfosake, golfpallo, minigolf, pienoisgolf, ratagolf

Aiheesta muualla muokkaa

  • golf Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf (ei monikkoa)

  1. golf
  2. radioaakkosten G-kirjain

Ääntäminen muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Verbi muokkaa

Taivutus
ind. prees. y. 3. p. golfs
part. prees. golfing
imp. & part. perf. golfed

golf

  1. golfata, pelata golfia

Ääntäminen muokkaa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf m./f. (monikko golven)

  1. aalto
  2. merenlahti

Substantiivi muokkaa

golf n. (ei monikkoa)

  1. golf

Verbi muokkaa

golf

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golven
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golven
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä golven

Verbi muokkaa

golf

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä golfen
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä golfen
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä golfen

Italia muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf
  1. neulepaita, villapaita

Ranska muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf m. (ei monikkoa)

  1. golf

Aiheesta muualla muokkaa

  • golf Trésor de la langue française informatisé -sanakirjassa (ranskaksi)

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

golf yl. (yks. määr. golfen[luo], ei monikkoa)

  1. (urheilu) golf

Substantiivi muokkaa

golf yl. (3) (yks. määr. golfen[luo], mon. epämäär. golfer[luo], mon. määr. golferna [luo])

  1. lahti, merenlahti
    Mexikanska golfen - Meksikonlahti

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

golfarkitekt, golfbana, golfboll, golfbyxor, golfklubba, golfspelare, bangolf, frisbeegolf, discgolf, fotbollsgolf, minigolf, äventyrsgolf

Viitteet muokkaa

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 313, 314, 315. Artikkelin verkkoversio.