häpeä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
häpeä (15)
- paheksuttavasta teosta tai riittämättömyyden tai huonommuuden kokemuksesta johtuva negatiivinen tunne
- asia joka tuottaa häpeän tunnetta tai kunnian menetyksen, häväistys
- Suomen jalkapallomaajoukkueen taso on kansallinen häpeä. (Jari Tervo)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhæpeæ/
- tavutus: hä‧pe‧ä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | häpeä | häpeät |
genetiivi | häpeän | häpeiden häpeitten (häpeäin) |
partitiivi | häpeää häpeätä |
häpeitä |
akkusatiivi | häpeä; häpeän |
häpeät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | häpeässä | häpeissä |
elatiivi | häpeästä | häpeistä |
illatiivi | häpeään | häpeisiin häpeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | häpeällä | häpeillä |
ablatiivi | häpeältä | häpeiltä |
allatiivi | häpeälle | häpeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | häpeänä | häpeinä |
translatiivi | häpeäksi | häpeiksi |
abessiivi | häpeättä | häpeittä |
instruktiivi | – | häpein |
komitatiivi | – | häpeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | häpeä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
vanha germaaninen laina[1]
Käännökset muokkaa
1. huonommuuden tunteesta tai sopimattomasta teosta johtuva negatiivinen tunne
Liittyvät sanat muokkaa
Rinnakkaismuodot muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: häpeällinen
Yhdyssanat muokkaa
häpeämerkki, häpeäntunne, häpeäpaalu, häpeäpenkki, häpeäpilkku, häpeärangaistus, häpeätahra
Aiheesta muualla muokkaa
- häpeä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.