Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

harpun

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta harppu

Ruotsi muokkaa

Substantiivi muokkaa

harpun yl. (3) (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerna [luo])

  1. harppuuna

Serbia muokkaa

Substantiivi muokkaa

hàrpūn m. (kyrillinen харпун)

  1. harppuuna

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /xǎrpuːn/

Tanska muokkaa

Substantiivi muokkaa

harpun yl. (yks. määr. harpunen [luo], mon. epämäär. harpuner [luo], mon. määr. harpunerne [luo])

  1. harppuuna