Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

hela (9)

  1. puuesineeseen kiinnitetty metallivahvike tai -koriste

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhelɑ/
  • tavutus: he‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hela helat
genetiivi helan helojen
(helain)
partitiivi helaa heloja
akkusatiivi hela;
helan
helat
sisäpaikallissijat
inessiivi helassa heloissa
elatiivi helasta heloista
illatiivi helaan heloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi helalla heloilla
ablatiivi helalta heloilta
allatiivi helalle heloille
muut sijamuodot
essiivi helana heloina
translatiivi helaksi heloiksi
abessiivi helatta heloitta
instruktiivi heloin
komitatiivi heloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hela-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • hela Kielitoimiston sanakirjassa

Esperanto muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hela (yks. akk. helan, mon. helaj, mon. akk. helajn)

  1. valoisa, vaalea

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Ido muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hela

  1. vaalea

Ruotsi muokkaa

Adjektiivi muokkaa

hela

  1. (taivutusmuoto) yksikön yleissuvun heikko muoto sanasta hel
  2. (taivutusmuoto) yksikön neutrin heikko muoto sanasta hel
  3. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta hel

Adverbi muokkaa

hela (sanalta puuttuu taivutus, katso ohjeet täältä)

  1. koko