helpotus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
helpotus (39)
- helpottuminen; jokin helpottava asia
- helpotuksen huokaus
- Huh, olipa helpotus!
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhelpot̪us/
- tavutus: hel‧po‧tus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | helpotus | helpotukset |
genetiivi | helpotuksen | helpotusten helpotuksien |
partitiivi | helpotusta | helpotuksia |
akkusatiivi | helpotus; helpotuksen |
helpotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | helpotuksessa | helpotuksissa |
elatiivi | helpotuksesta | helpotuksista |
illatiivi | helpotukseen | helpotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | helpotuksella | helpotuksilla |
ablatiivi | helpotukselta | helpotuksilta |
allatiivi | helpotukselle | helpotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | helpotuksena | helpotuksina |
translatiivi | helpotukseksi | helpotuksiksi |
abessiivi | helpotuksetta | helpotuksitta |
instruktiivi | – | helpotuksin |
komitatiivi | – | helpotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | helpotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
helpotus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä helpottaa (helpot- + -us)
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat ja sanaliitot muokkaa
hotelli helpotus, tullihelpotus, verohelpotus
Aiheesta muualla muokkaa
- helpotus Kielitoimiston sanakirjassa