hiihtäjä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
hiihtäjä (10)
- henkilö, joka hiihtää
- (arkikieltä) henkilö, kulkija epämääräiseen henkilöön viittaavissa ilmauksissa
- Kaikenlaista hiihtäjää täälläkin tapaa.
- IT-alalta löytyy niin omituista hiihtäjää, että yksi epäsosiaalinen assburger [= Asperger-henkilö] ei edes erotu joukosta. (keskustelupalstaviesti, vauva.fi)
- ihme hiihtäjä – ihme tyyppi, outo heppu
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈhiːht̪æjæ/
- tavutus: hiih‧tä‧jä
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hiihtäjä | hiihtäjät |
genetiivi | hiihtäjän | hiihtäjien (hiihtäjäin) |
partitiivi | hiihtäjää | hiihtäjiä |
akkusatiivi | hiihtäjä; hiihtäjän |
hiihtäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hiihtäjässä | hiihtäjissä |
elatiivi | hiihtäjästä | hiihtäjistä |
illatiivi | hiihtäjään | hiihtäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hiihtäjällä | hiihtäjillä |
ablatiivi | hiihtäjältä | hiihtäjiltä |
allatiivi | hiihtäjälle | hiihtäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hiihtäjänä | hiihtäjinä |
translatiivi | hiihtäjäksi | hiihtäjiksi |
abessiivi | hiihtäjättä | hiihtäjittä |
instruktiivi | – | hiihtäjin |
komitatiivi | – | hiihtäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hiihtäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä hiihtää (hiihtä- + -jä)
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
alppihiihtäjä, ampumahiihtäjä, perässähiihtäjä, sunnuntaihiihtäjä
Aiheesta muualla muokkaa
- hiihtäjä Kielitoimiston sanakirjassa