Wikipedia
Katso artikkeli Huora Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

huora (10)

  1. (halventava) prostituoitu
    Ennen maa repee kuin huora häpee.
  2. (halventava) avionrikkoja
  3. (halventava) voidaan käyttää haukkumasanana myös muusta naisesta

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈhuo̯rɑ/
  • tavutus: huo‧ra

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huora huorat
genetiivi huoran huorien
(huorain)
partitiivi huoraa huoria
akkusatiivi huora;
huoran
huorat
sisäpaikallissijat
inessiivi huorassa huorissa
elatiivi huorasta huorista
illatiivi huoraan huoriin
ulkopaikallissijat
adessiivi huoralla huorilla
ablatiivi huoralta huorilta
allatiivi huoralle huorille
muut sijamuodot
essiivi huorana huorina
translatiivi huoraksi huoriksi
abessiivi huoratta huoritta
instruktiivi huorin
komitatiivi huorine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo huora-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia muokkaa

keskiaikainen ruotsalainen laina[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

Idiomit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • huora Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet muokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).