Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

ihanuus (40)

  1. se, että on ihana

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈihɑnuːs/
  • tavutus: i‧ha‧nuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ihanuus ihanuudet
genetiivi ihanuuden ihanuuksien
partitiivi ihanuutta ihanuuksia
akkusatiivi ihanuus;
ihanuuden
ihanuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ihanuudessa ihanuuksissa
elatiivi ihanuudesta ihanuuksista
illatiivi ihanuuteen ihanuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ihanuudella ihanuuksilla
ablatiivi ihanuudelta ihanuuksilta
allatiivi ihanuudelle ihanuuksille
muut sijamuodot
essiivi ihanuutena ihanuuksina
translatiivi ihanuudeksi ihanuuksiksi
abessiivi ihanuudetta ihanuuksitta
instruktiivi ihanuuksin
komitatiivi ihanuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ihanuude-
vahva vartalo ihanuute-
konsonantti-
vartalo
ihanuut-

Etymologia muokkaa

sanan ihana vartalosta ihan- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ihanuus Kielitoimiston sanakirjassa