Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

instituutio (3)

  1. oikeudellisiin säädöksiin perustuva poliittisen, sosiaalisen tai uskonnollisen elämän tiettyä muotoa edustava pysyväksi tarkoitettu organisaatio
  2. yhteiskunnallinen, kirkollinen tai muu laitos
  3. vakiintunut yhteiskunnallinen tapa, tapajärjestelmä

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: [ˈinst̪iˌt̪uːt̪io̞]

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi instituutio instituutiot
genetiivi instituution instituutioiden
instituutioitten
partitiivi instituutiota instituutioita
akkusatiivi instituutio;
instituution
instituutiot
sisäpaikallissijat
inessiivi instituutiossa instituutioissa
elatiivi instituutiosta instituutioista
illatiivi instituutioon instituutioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi instituutiolla instituutioilla
ablatiivi instituutiolta instituutioilta
allatiivi instituutiolle instituutioille
muut sijamuodot
essiivi instituutiona instituutioina
translatiivi instituutioksi instituutioiksi
abessiivi instituutiotta instituutioitta
instruktiivi instituutioin
komitatiivi instituutioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo instituutio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa