Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

irrotella (67-C) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) purkaa paineita, rentoutua tai juhlia huomattavan suurellisesti, myös esim. ammuskelemalla, haukkumalla ihmisiä yms.
  2. frekventatiivinen irrottaa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈirːoˌt̪elːɑˣ/
  • tavutus: ir‧ro‧tel‧la

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa