itsekkyys
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
itsekkyys (40)
- luonteenpiirre, joka sisältää keskittymisen omaan itseen muiden kustannuksella
- Onko sairaanhoitajien lakko itsekkyyden riemuvoitto?
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈit̪sekːyːs/
- tavutus: it‧sek‧kyys
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | itsekkyys | itsekkyydet |
genetiivi | itsekkyyden | itsekkyyksien |
partitiivi | itsekkyyttä | itsekkyyksiä |
akkusatiivi | itsekkyys; itsekkyyden |
itsekkyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | itsekkyydessä | itsekkyyksissä |
elatiivi | itsekkyydestä | itsekkyyksistä |
illatiivi | itsekkyyteen | itsekkyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | itsekkyydellä | itsekkyyksillä |
ablatiivi | itsekkyydeltä | itsekkyyksiltä |
allatiivi | itsekkyydelle | itsekkyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | itsekkyytenä | itsekkyyksinä |
translatiivi | itsekkyydeksi | itsekkyyksiksi |
abessiivi | itsekkyydettä | itsekkyyksittä |
instruktiivi | – | itsekkyyksin |
komitatiivi | – | itsekkyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | itsekkyyde- | |
vahva vartalo | itsekkyyte- | |
konsonantti- vartalo |
itsekkyyt- |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. luonteenpiirre, joka sisältää keskittymisen omaan itseen muiden kustannuksella
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- itsekkyys Kielitoimiston sanakirjassa