Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jälkkäri (6)[1]

  1. (puhekieltä) jälkiruoka
    Mitäs meillä on tänään jälkkäriksi?
  2. (puhekieltä) jälki-istunto
    Tappelin aamulla Masan kanssa ja ope anto jälkkäriä.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjælkːæri/
  • tavutus: jälk‧kä‧ri

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jälkkäri jälkkärit
genetiivi jälkkärin jälkkärien
jälkkäreiden
jälkkäreitten
partitiivi jälkkäriä jälkkäreitä
jälkkärejä
akkusatiivi jälkkäri;
jälkkärin
jälkkärit
sisäpaikallissijat
inessiivi jälkkärissä jälkkäreissä
elatiivi jälkkäristä jälkkäreistä
illatiivi jälkkäriin jälkkäreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jälkkärillä jälkkäreillä
ablatiivi jälkkäriltä jälkkäreiltä
allatiivi jälkkärille jälkkäreille
muut sijamuodot
essiivi jälkkärinä jälkkäreinä
translatiivi jälkkäriksi jälkkäreiksi
abessiivi jälkkärittä jälkkäreittä
instruktiivi jälkkärein
komitatiivi jälkkäreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jälkkäri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6