Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kähveltää (54-I) (taivutus[luo])

  1. varastaa, viedä luvatta
    Kuka kehveli on kähveltänyt kihvelin?!

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkæhʋelt̪æːˣ/
  • tavutus: käh‧vel‧tää

Etymologia muokkaa

  • -lta-johdos deskriptiivisestä vartalosta[1]

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kähveltää Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 1055, 1063 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet muokkaa

  1. Ison suomen kieliopin verkkoversio: § 328 rtA- ja ltA-verbien rakenne ja merkitys. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.