känni
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
känni (5)
- (arkikieltä) humalatila, juopumus
- Oletko kännissä?
- vetää kännit – tulla humalaan
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkænːi/
- tavutus: kän‧ni
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | känni | kännit |
genetiivi | kännin | kännien (kännein) |
partitiivi | känniä | kännejä |
akkusatiivi | känni; kännin |
kännit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kännissä | känneissä |
elatiivi | kännistä | känneistä |
illatiivi | känniin | känneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kännillä | känneillä |
ablatiivi | känniltä | känneiltä |
allatiivi | kännille | känneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | känninä | känneinä |
translatiivi | känniksi | känneiksi |
abessiivi | kännittä | känneittä |
instruktiivi | – | kännein |
komitatiivi | – | känneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | känni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
Olla kännissä on peräisin ruotsin kielisestä sanonnasta vara i känning.[1].
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: känninen
- substantiivit: känniläinen
Yhdyssanat muokkaa
kaatokänni, kännikala, perskänni, räkäkänni, änkyräkänni
Aiheesta muualla muokkaa
- känni Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Tiede.fi: Viina villitsee kielenkin Viitattu: 31.12.2011