Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kaartua (52-K) (taivutus[luo])

  1. tehdä mutka, olla kaarella
    Huoltoaseman jälkeen tie kaartuu vasemmalle.
    Tummana taivas kaartuu.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑːrt̪uɑˣ/
  • tavutus: kaar‧tu‧a

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaartua Kielitoimiston sanakirjassa