Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kaataa (57-F) (taivutus)

  1. kumota, laittaa jk pystyssä oleva nurin
    Liikennemerkki kaadettiin.
    Vene kaadettiin järvellä.
  2. poistaa ainetta astiasta, säiliöstä tai lavalta
    kaataa kahvia
    Kuorma-auto kaatoi hiekan pihaan.
  3. poistaa jk vallasta
    kaataa hallitus
    kaataa hallitseva yhteiskuntajärjestys
  4. hakata, katkaista puita
    Trombi kaatoi metsää.
  5. surmata, ampua villieläin
    kaataa karhu
  6. (kuvaannollisesti) voittaa, lyödä
    Ruotsi kaatoi Suomen MM-jääkiekon loppuottelussa.
  7. (kuvaannollisesti) valloittaa, iskeä, saada ihastumaan
    kaataa miehiä/naisia 'iskeä miehiä/naisia'
  8. hylätä jk, estää jtk tulemasta voimaan
    Parlamentin enemmistö kaatoi hallituksen lakiesityksen.
  9. (slangia) juoda alkoholia, ryypätä
    Menetkö tänään kaatamaan?

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑːt̪ɑːˣ/
  • tavutus: kaa‧taa

Etymologia muokkaa

  • myöhäisindoeurooppalainen *kah2w-, vrt. kantagermaanin *χaww-e/o-. Kognaatteja ovat esimerkiksi englannin hew, saksan hauen ja ruotsin hugga.[1]

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kaataa Kielitoimiston sanakirjassa

Lähteet muokkaa

Taivutustyyppi muokkaa

  • Joukahainen → huutaa (KOTUS 54, NSK 3) tai kaivaa (KOTUS 56, NSK 9)
  • KOTUS →saartaa (KOTUS 57, NSK 12)
  • NSK → huutaa (KOTUS 54, NSK 3) tai kaivaa (KOTUS 56, NSK 9)

Viitteet muokkaa

  1. Koivulehto, Jorma. Etymologisesti hämäriä -(is)tA-johdosverbejä, lainoja ja omapohjaisia. 2009 (PDF-Tiedosto. Viitattu 28.2.2015.)