kaivo
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kaivo (1)
- vesikaivo, maahan kaivettu tai porattu pystysuuntainen kuilu tai reikä, johon pohjaveden toivotaan kerääntyvän, ja josta vesi pumpataan tai nostetaan ämpärillä
- Kaivo on usein elämisen ehto.
- pudota kaivon pohjalle
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑiʋo/
- tavutus: kai‧vo
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaivo | kaivot |
| genetiivi | kaivon | kaivojen |
| partitiivi | kaivoa | kaivoja |
| akkusatiivi | kaivo; kaivon |
kaivot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaivossa | kaivoissa |
| elatiivi | kaivosta | kaivoista |
| illatiivi | kaivoon | kaivoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaivolla | kaivoilla |
| ablatiivi | kaivolta | kaivoilta |
| allatiivi | kaivolle | kaivoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaivona | kaivoina |
| translatiivi | kaivoksi | kaivoiksi |
| abessiivi | kaivotta | kaivoitta |
| instruktiivi | – | kaivoin |
| komitatiivi | – | kaivoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaivo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. kuilu tai reikä, josta vesi pumpataan tai nostetaan ämpärillä
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
erotuskaivo, jätevesikaivo, kaivohuone, kaivonkansi, kaivonkatsoja, kaivonkatsonta, kaivonkehä, kaivonrengas, kaivonsanko, kaivonvintti, kaivopumppu, kaivovesi, kuilukaivo, lattiakaivo, lietekaivo, likakaivo, lähdekaivo, porakaivo, pumppukaivo, putkikaivo, rengaskaivo, sadevesikaivo, saostuskaivo, suihkukaivo, syväkaivo, veivikaivo, vesikaivo, viemärikaivo, vinttikaivo, virtsakaivo, vuorikaivo
Idiomit muokkaa
- heittää kankkulan kaivoon heittää hukkaan
- kannettu vesi ei kaivossa pysy
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 333. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.