Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kakkia

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta kakki

Verbi muokkaa

kakkia (61-A) (taivutus[luo])

  1. ulostaa, kakata, lapsen käynti vessassa ”isolla hädällä”

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑkːiɑˣ/
  • tavutus: kak‧ki‧a

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • kakkia Kielitoimiston sanakirjassa