Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kannuste (48)[1]

  1. kannustava asia, kannustin, yllyke; luonteeltaan ulkoinen, ulkopuolelta tuleva
    Lupasi kannusteeksi lisää palkkaa.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑnːust̪eˣ/
  • tavutus: kan‧nus‧te

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kannuste kannusteet
genetiivi kannusteen kannusteiden
kannusteitten
partitiivi kannustetta kannusteita
akkusatiivi kannuste;
kannusteen
kannusteet
sisäpaikallissijat
inessiivi kannusteessa kannusteissa
elatiivi kannusteesta kannusteista
illatiivi kannusteeseen kannusteisiin
kannusteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kannusteella kannusteilla
ablatiivi kannusteelta kannusteilta
allatiivi kannusteelle kannusteille
muut sijamuodot
essiivi kannusteena kannusteina
translatiivi kannusteeksi kannusteiksi
abessiivi kannusteetta kannusteitta
instruktiivi kannustein
komitatiivi kannusteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kannustee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kannustet-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48