kataja
Katso myös: Kataja |
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (yleisesti) mikä tahansa katajien sukuun (Juniperus) kuuluva sypressikasvien laji tai sellaisen yksilö
- (erityisesti) edellisiin kuuluva laji kotikataja (Juniperus communis) tai sen yksilö
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑt̪ɑjɑ/
- tavutus: ka‧ta‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kataja | katajat |
genetiivi | katajan | katajien (katajain) |
partitiivi | katajaa | katajia |
akkusatiivi | kataja; katajan |
katajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katajassa | katajissa |
elatiivi | katajasta | katajista |
illatiivi | katajaan | katajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katajalla | katajilla |
ablatiivi | katajalta | katajilta |
allatiivi | katajalle | katajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katajana | katajina |
translatiivi | katajaksi | katajiksi |
abessiivi | katajatta | katajitta |
instruktiivi | – | katajin |
komitatiivi | – | katajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kataja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- sanalle on vastineita kaikissa lähisukukielissä, esimerkiksi karjalan kataja, vepsän kadag, vatjan kataga, viron kadakas ja liivin kadа̄g, mutta sen vanhempaa alkuperää ei ole varmuudella selvitetty. Sanan asusta kataja on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1683 Henrik Florinuksen sanakirjan toisessa painoksessa.[2] Asu katava esiintyy jo 1551 Mikael Agricolan kielessä.[3] Balttilaisten kielten, mm. latvian kadegs ja muinaispreussin kadegis on selitetty lainoiksi itämerensuomesta.[4]
Käännökset muokkaa
1. Juniperus communis
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Synonyymit muokkaa
- (murteellinen) katava
Johdokset muokkaa
- adjektiivit: katajainen
Yhdyssanat muokkaa
- joulukataja, katajahaarikka, katajanhavu, katajanmarja, katajapensas, katajatuoppi, katajaöljy, syyriankataja
Sananlaskut muokkaa
- joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
- liian suurelliset tavoitteet johtavat häpeälliseen epäonnistumiseen
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 375. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
- ↑ Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 90. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 260. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.