kerta
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- yksittäinen tapahtuma, joka voi olla tapahtumasarjan osana tai saattaa toistua sattumalta
- Monta kertaa olen ajatellut sinua ja toivonut sitä kertaa takaisin.
- Kerta kiellon päälle, jotta tulee varmasti tehdyksi.
- Tulisipa se kerta uudelleen.
- Saimme neloset: syntyi neljä lasta kerralla.
- kerta kerran jälkeen, kerrasta kertaan
- hetki, ajankohta, tilaisuus kun jotain tapahtuu
- Sillä kertaa onnistuin.
- Viime kerrasta onkin jo aikaa.
- Ensi kerralla sitten...
- yhden kerran, kaksi kertaa
- joka kerta
- (yhdyssanojen jälkiosana) kerros; tietty yhteenkuuluvien osien kokonaisuus
- yläkerta, alakerta
- vaatekerta
- vuosikerta
- äänikerta
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkert̪ɑ/
- tavutus: ker‧ta
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kerta | kerrat |
| genetiivi | kerran | kertojen (kertain) |
| partitiivi | kertaa | kertoja |
| akkusatiivi | kerta; kerran |
kerrat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kerrassa | kerroissa |
| elatiivi | kerrasta | kerroista |
| illatiivi | kertaan | kertoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kerralla | kerroilla |
| ablatiivi | kerralta | kerroilta |
| allatiivi | kerralle | kerroille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kertana | kertoina |
| translatiivi | kerraksi | kerroiksi |
| abessiivi | kerratta | kerroitta |
| instruktiivi | – | kerroin |
| komitatiivi | – | kertoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kerra- | |
| vahva vartalo | kerta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Balttilainen laina, joka on alkuaan tarkoittanut ’lyöntiä, iskua’. Vrt. liettuan kertù ’lyön’.[1]
Käännökset muokkaa
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
alakerta, elämäkerta, esityskerta, hirsikerta, huiluäänikerta, katselukerta, kerta-annos, kerta-astia, kertaerä, kertahyödyke, kertakäyttö, kertalippu, kertaluku, kertamaksu, kertamuovi, kertapakkaus, kertapalkkio, kertarysäys, kertasinko, kertatuli, kertavaippa, käyntikerta, monikerta, näyttökerta, purjekerta, satakerta, vaatekerta, vuosikerta, yläkerta, äänikerta
Aiheesta muualla muokkaa
- kerta Kielitoimiston sanakirjassa
Adverbi muokkaa
kerta
- (arkikieli) kerran
- Yks kerta kun tapasimme, hän sanoi muuttavansa ulkomaille.
- Kerta, joskus muinoin, se tapahtui, mutta ei kertaakaan sen jälkeen.
- Ei sitten, jos et kerta uskalla.
Käännökset muokkaa
1. kerran
|
Ks. kerran |
Aiheesta muualla muokkaa
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.