Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili (5)[1]

  1. (eläintiede) alle kuuden kuukauden ikäinen vuohen vuona

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkili/
  • tavutus: ki‧li

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kili kilit
genetiivi kilin kilien
(kilein)
partitiivi kiliä kilejä
akkusatiivi kili;
kilin
kilit
sisäpaikallissijat
inessiivi kilissä kileissä
elatiivi kilistä kileistä
illatiivi kiliin kileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kilillä kileillä
ablatiivi kililtä kileiltä
allatiivi kilille kileille
muut sijamuodot
essiivi kilinä kileinä
translatiivi kiliksi kileiksi
abessiivi kilittä kileittä
instruktiivi kilein
komitatiivi kileine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kili-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

kilikello, kilipukki

Aiheesta muualla muokkaa

  • kili Kielitoimiston sanakirjassa

Futuna muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (anatomia) iho

Ngad'a muokkaa

Verbi muokkaa

kili

  1. kääntyä

Nguna muokkaa

Verbi muokkaa

kili

  1. kaivaa

Niue muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (anatomia) iho

Pukapuka muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (anatomia) iho

Tokelau muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (anatomia) iho

Toki pona muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (kasvitiede) hedelmä

Tonga muokkaa

Substantiivi muokkaa

kili

  1. (anatomia) iho

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5